Tämän päivän luukusta paljastuu talvikauden romanttisin kasvi, joka sopii loistavasti myös talvihäiden somisteeksi - nimittäin mistelinoksa! Tähän postaukseen koottuna muutamia hauskoja faktoja ja ideoita mistelinoksiin liittyen.
- Jo kelttiläiset druidit ovat pitäneet misteliä romanttisena kasvina, kiitos sen kyvyn kukkia myös talviaikaan. Kun druidit poimivat mistelinoksia, he levittivät valkean kankaan puun alle – näin misteli ei menettänyt voimaansa, jos se sattui putoamaan maahan. Misteleitä käytettiin erityisissä uhrimenoissa, ja niitä ripustettiin oviaukkoihin, missä ne toisaalta toimivat hedelmällisyyden symboleina ja toisaalta suojelivat kotia pahoilta hengiltä.
- Muinaisnorjalaisessa mytologiassa mistelillä on oma roolinsa. Legendan mukaan "kun Odin-jumalan pojan, Balderin, ennustettiin kuolevan, hänen äitinsä Frigg, rakkauden jumalatar, meni kaikkien eläinten ja kasvien luo varmistaakseen valalla, että he eivät vahingoittaisi poikaa". Frigg kuitenkin unohti puhua mistelille, ja niinpä Loki-jumala valmisti kasvista nuolen, jolla muuten voittamaton Balder surmattiin. Jumalat kuitenkin kykenivät herättämään Balderin kuolleista, jolloin iloinen Frigg julisti mistelin rakkauden symboliksi, ja lupasi antaa suudelman jokaiselle mistelin alta kulkevalle.
- Kristillinen kirkko ei hyväksynyt mistelinoksien käyttöä, koska ne liittyivät pakanallisiin menoihin. Tapa kuitenkin eli kansan parissa, ja koska mistelin uskottiin edistävän hedelmällisyyttä, syntyi tapa suudella mistelin alla oviaukossa. Perinne juontaa todennäköisesti juurensa myöhäiseltä keskiajalta. Aina 1700-luvulta nykypäivään, tapa on ollut käytössä osana jouluperinteitä ympäri maailmaa.
- Mistelin alla suutelusta tuli erityisen suosittu tapa 1800-luvun viktoriaanisessa Englannissa, ehkäpä siksi, että tuon ajan ahdasmielinen yhteiskunta pystyi parhaiten "valvomaan" suutelua, kun se tapahtui julkisesti ja avoimesti.
- Toinenkin tapa yleistyi: kun mies oli saanut varastetuksi suudelman mistelin alla, hänen piti irrottaa oksasta marja ja heittää se pois. Kun mistelinoksassa ei enää ollut marjoja, se oli menettänyt taikavoimansa.
 |
| Kuva: // Pixabay |
Misteli vai orjanlaakeri?
Meillä Suomessa moni sekoittaa mistelin punamarjaiseen euroopanorjalaakeriin, joka tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama.
Meillä Suomessa moni sekoittaa mistelin punamarjaiseen euroopanorjalaakeriin, joka tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama.
Aidossa mistelissä lehdet ovat kapeat ja tasalaitaiset ja marjat läpikuultavan valkeat, kun taas orjanlaakerin lehdet ovat leveämmät ja piikikkäät ja marjat kirkkaan punaiset. Puuvartinen misteli kestää kotona kyllä joulunpyhät, mutta leikkokukkanakin käytetty piikkipaatsama pärjää maljakossa jopa viikkojen ajan. Misteli on Suomessa varsin eksoottinen kasvi, kun taas orjanlaakeria myydään enemmän.
Molempien alla pussaileminen onnistuu toki aivan yhtä hyvin!
Molempien alla pussaileminen onnistuu toki aivan yhtä hyvin!
 |
| Kuva: // Pexels |
Mistelinoksat talvihäissä
Mistelinoksat (tai euroopanorjanlaakerit) ovat täydellinen valinta talvihäiden somisteeksi! Niitä voi hyödyntää pöytäkoristeissa asettelemalla niitä maljakkoon tai kulkemaan köynnösmäisesti pöydän keskellä, esimerkiksi valoketjun kanssa. Ihana idea on myös asetella pieni mistelinoksa jokaisen vieraan paikalle lautasliinan ja paikkakortin yhteyteen.
 |
| Kuva: // Kaboom Pics |
 |
| Kuva: // Pexels |
 |
| Kuva: // Pexels |
Pöytäsomistuksen lisäksi mistelit sopivat loistavasti myös erilaisia kransseja koristamaan. Havukranssit ovat hauska valinta talvihäiden somistukseen ja niitä voi ripustaa roikkumaan niin juhlapaikan sisälle, kuin ulkopuolellekin. Euroopanorjanlaakereita käytetään myös leikkokimpuissa, eli niitä voi halutessaan hyödyntää myös morsiuskimpussa tai vieheissä.
 |
| Kuva: // Kaboom Pics |
Jos meillä olisi talvihäät, niin haluaisin ehdottomasti ripustaa mistelinoksan johonkin katosta roikkumaan ja nimetä sen "pussauspisteeksi" tai joksikin muuksi yhtä imeläksi :D Tämä voisi olla hauska idea myös photoboothin yhteyteen!
 |
| Kuva: // Unsplash |
Lähteet:
Vähäsarja, S. 2018. Oletko sinäkin suudellut jouluna väärän kasvin alla? Misteliksi luultu ei aina ole misteli. Yle Uutiset.
Nurmi, L. 2015. Mistelin alla. Kodin Pellervo.
Fafner, H. 2014. Miksi mistelin alla suudellaan? National Geographic Suomi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti