perjantai 25. syyskuuta 2020

Miksi naimisiin?

Nyt kun oma hääpäivä on tiedossa ja hääsuunnitelmat käynnissä, on tullut paljon pohdittua ja yhdessäkin keskusteltua siitä, miksi oikeastaan haluamme mennä naimisiin. Ajattelin, että olisi kiva avata näitä pohdintoja myös täällä blogin puolella, sekä kuulla teidän ajatuksianne aiheesta. 

Me molemmat olemme omilla tahoillamme aina haaveilleet naimisiin menosta ja se on ollut yksi tulevaisuuden haaveistamme. Nopeasti se muodostui parisuhteessamme myös meidän yhteiseksi haaveeksi. Me molemmat olemme siinä mielessä aika perinteisiä, että haaveilemme tosi tavallisista asioista: avioliitosta, perheestä, omasta kodista. Nämä haaveet ovat yhdistäneet meitä heti alusta alkaen ja itse olen kokenut sen myös yhtenä meidän suhteemme voimavarana. Kun ollaan kolmenkympin kynnyksellä, ei kumpikaan meistä olisi edes halunnut lähteä suhteeseen sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa tulevaisuuden toiveet eivät kohtaisi. 

Olemme yhtä mieltä siitä, että häät ovat rakkauden juhla. On ihanaa päästä juhlistamaan avioliittoamme ja järjestää kunnon juhlat kaikille läheisillemme. Toiveissamme on, että häät olisivat ainutkertainen tapahtuma elämässä ja on hienoa päästä jakamaan se päivä kaikkien meille tärkeiden ihmisten kanssa. 

Emme kumpikaan ole kovin uskonnollisia, mutta koemme, että avioliitto on myös osoitus sitoutumisesta toiseen ja lupaus siitä, että tahdomme viettää tulevatkin vuodet juuri toistemme kanssa. Vihkimisen yhteydessä molemmat sanovat "tahdon" ja se merkitsee, että minä oikeasti tahdon sinut, kaikkine hyvine ja huonoine puolinesi. Tahdon olla kanssasi hyvinä hetkinä ja taistella yhdessä läpi myös niiden huonompien. Tahdon ottaa kanssasi tämän viimeisenkin askeleen ja sitoutua virallisesti olemaan aviopuolisosi. Kuten pappi ihanasti sanoi ystävieni häissä: "Tahdon viedä tämän päätyyn asti". 

Nykyään valitettavan moni avioliitto päättyy myös eroon. Tiedostamme molemmat myös sen, että avioliitossa, niin kuin ei missään muussakaan ihmissuhteessa voi oikeasti lupautua olemaan toisen kanssa aina. Totta kai ajattelemme ja tunnemme nyt niin, emme varmasti muuten olisi menossa naimisiin, mutta kukaan ei voi ennustaa mitä tulevien vuosien aikana tulee tapahtumaan. Tilanteet voivat muuttua ja myös me ihmisinä voimme muuttua. Meitä molempia kuitenkin yhdistää myös se, että uskomme avioliittoon, tai ehkä enemmänkin pitkään parisuhteeseen. Meidän molempien vanhemmat ovat olleet naimisissa yli 30 vuotta ja omalla esimerkillään osoittaneet, että parisuhde voi myös kestää ja siinä voi olla onnellinen vielä vuosikymmentenkin jälkeen. 

Lisäksi ei-niin-romanttinen, mutta meille tärkeä peruste avioliitolle, ovat myös sen juridiset vaikutukset esimerkiksi isyyteen, lesken eläkkeeseen, perintöoikeuteen ja -verotukseen, sekä puolisoiden elatusoikeuteen ja -velvollisuuteen. Avioliiton myötä olemme virallisesti perhe ja se tuo mukanaan omanlaistaan varmuutta ja turvaa, toisaalta myös velvollisuuksia. Avoliitossa emme esimerkiksi olisi oikeutettuja saamaan lesken eläkettä, jos toinen meistä menehtyisi, emmekä ilman erillistä testamenttiä perisi toisiamme. Näihinkin asioihin kannattaa perehtyä huolella, kun miettii naimisiin menoa, sillä on tärkeää, että molemmat tiedostavat miten avioliiton myötä asiat muuttuvat juridisesti ja millaisia vaikutuksia avioliitolla eri asioihin on. Tästäkin aiheesta olisi itseasiassa tosi mielenkiintoista kirjoittaa blogiin lisää!


Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä lukijoissa? Olisi myös kiva kuulla, miksi juuri te haluatte tai olette halunneet mennä naimisiin? :)

torstai 24. syyskuuta 2020

Hääteemoja: 20-luvun häät

Tänään luvassa seuraava hääteemoja-postaus! Ajattelin, että voisin kirjoitella näitä aina yhden viikossa. Tämän päivän teemana on yksi omista suosikkiteemoistani eli upea ja elegantti 20-luku. Olisi niin ihanaa päästä järjestämään 20-luvun teemabileet ja mielestäni tämä teema sopii upeasti myös häihin. Kieltolakia, salakapakoita, vanhan ajan Hollywood-tunnelmaa, Great Gatsby-elokuvan fiilistä, niistä on tämä teema tehty!

20-luvun häihin juhlatilaksi sopisi upeasti joku iso koristeellinen juhlasali. Itselleni tulivat heti mieleen ainakin Turun Akatemiatalon juhlasali, Bottan juhlasali, Kiseleffin sali, G18 juhlasali, Katajanokan Kasinon Kenraalisali, Kämpin peilisali, Näsilinnan pääsali ja Noormarkun Klubin juhlasali

20-luvun häiden kohdalla teema voisi ulottua myös vieraiden pukeutumiseen ja pukukoodina olla esimerkiksi 20-luvun henkeen sopiva asu tai asusteet. Toki tämän kohdalla kannattaa ensin miettiä ovatko sukulaisenne ja ystävänne sen tyylisiä, että innostuvat pukeutumisteemasta vai koetaanko se enemmänkin ahdistavaksi. Minä olisin innoissani!

1. Pöytäkattaus 

20-luvun häiden pöytäkattauksissa saa näkyä kultaa ja kimmellystä! Valitse kattaukseen kultaiset lautaset tai aterimet ja korkeita maljakkoja tai kynttilänjalkoja. Kullan lisäksi teemaväreiksi sopivat loistavasti esimerkiksi valkoinen, musta, tummanpunainen ja tummanvihreä. Kukkien rinnalla kattauksessa voi näkyä myös erilaisia höyheniä ja sulkia, sekä kristallia. Korkeat pöytäkoristeet eivät ehkä Suomessa ole kovin tyypillisiä, mutta näissä on kyllä ihan omanlaistaan juhlavaa fiilistä ja tähän teemaan ne sopisivat loistavasti. 

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest


2. Koristeet ja yksityiskohdat

Tämä teema saa näkyä myös juhlapaikan koristeissa ja yksityiskohdissa. Koristele esimerkiksi hääparin tuolit kauniilla helminauhalla ja silkkiruseteilla ja hyödynnä helmiä myös pöytäkoristeissa. Kirpparilta voi myös metsästää teemaan sopivia vanhoja peilejä ja kehyksiä. Ihana yksityiskohta olisi myös vanha kramofoni, josta voisi soittaa ruokailun taustalla musiikkia. Kortit ja tervehdykset voi sujauttaa suloiseen höyhenillä koristeltuun lintuhäkkiin. Lintuhäkkejä on nykyään myynnissä ihan markettienkin sisustusosastoilla, meidänkin terassilla komeilee yhden kukan "ruukkuna" sellainen. 

Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest

3. Kutsut ja muut painotuotteet

Häiden teemavärejä kannattaa hyödyntää myös kutsuissa ja muissa häiden paperituotteissa. 20-luvun teemaan sopivat kutsuissa upeasti kulta ja tummat värit, sekä sinetit ja kalligrafialla kirjoitetut kuoret. Vieraan näkökulmasta olisi hauskaa, että häiden teemaa voisi aistia jo Save the date-ilmoituksestakin. 
Itse ihastuin myös viimeisen kuvan sulilla ja helminauhalla koristeltuihin paikkakortteihin. 

Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest

4. Ohjelmaa/tekemistä vieraille

20-luvun häihin voi keksiä paljon teemaan sopivaa tekemistä! Vieraskirjan sijasta vieraat voivat esimerkiksi kirjoittaa tervehdyksensä vanhalla kirjoituskoneella tai kauniilla sulkakynällä. 
Tähän teemaan sopisi loistavasti myös viime aikoina häissä suuressa suosiossa ollut viski- ja/tai sikaribaari, sekä salakapakka. Photoboothiin kannattaa varata hauskoja teemaan sopivia asusteita, joiden kanssa vieraat voivat napata itsestään kuvia muistoksi ja karkkibuffassakin voi näkyä kullan sävyjä ja esimerkiksi käsintehtyjä konvehteja. Jos johonkin, niin näihin teemahäihin sopisi loistavasti myös shampanjatorni, joka on jo itsessään hauska ja näyttävä ohjelmanumero vieraille. 

Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest

5. Hääkakku 

Hyödynnä häiden teemaa myös hääkakussa! 20-luvun häiden kakku voi olla todella koristeellinen ja runsas tai sitten klassisen elegantti ja graafisilla kuvioilla koristeltu. Myös kakun koristeina voi hyödyntää kukkien rinnalla erilaisia sulkiä ja strasseja. Kultainen pöytäliina viimeistelee jälkkäripöydän ja jos kakun rinnalla haluaa tarjota esimerkiksi macaronseja tai suklaata, voi ne tarjoilla kauniilta ja koristeelliselta kerrosvadilta. 

Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest

6. Hääpuku ja asusteet

20-luvun teemaa voi halutessaan hyödyntää myös hääpuvussa ja/tai hääpäivän asusteissa! 20-luvun henkeen sopivat erinomaisesti erilaiset hiuskoristeet ja pannat, sekä bird cage-hunnut. Myös hääpuvuissa näkyy usein viittauksia 20-lukuun erityisesti kirjailujen ja helminauhojen muodossa. 

Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest

Onko joku muukin ihastunut 20-luvun teemaan? :)

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Löydä unelmien hääauto: 18 x hääautoja vuokraavat yritykset

Muutama viikko sitten kirjoittelin postauksen, jossa esittelin erilaisia vaihtoehtoja hääpäivän menopeliksi. Niin romanttinen ja teemaamme sopiva kuin hevoskärrykyyti olisikin, niin me molemmat olemme alusta saakka haaveilleet nimenomaan hääautosta! T on intohimoinen autoharrastaja ja kai voi sanoa, että minäkin jossain määrin olen niistä kiinnostunut (johtuu ehkä myös vanhemmistani, sillä meillä on jo vuosia ollut perheessä harrasteautoja). Etenkin tulevalle sulhaselle hääauto onkin ollut yksi niistä osa-alueista, joista hän on ollut eniten innoissaan häiden suunnittelussa. 

Mistä ja miten unelmien hääautoa sitten lähtisi metsästämään?

1. Helpoin ja edullisin vaihtoehto on, jos hääauton pystyy vuokraamaan jonkun ystävän, sukulaisen tai puolitutun kautta. Kartoittakaa siis löytyykö lähipiiristä tai joltain tutun tutulta teille sopivaa hääautoa ja jos sellaisen bongaatte, kysykää rohkeasti saisitteko hyödyntää sitä hääpäivän kuljetukseen. 

2. Jos lähipiiristä ei löydy sopivaa menopeliä, tutustukaa erilaisiin vuokrausvaihtoehtoihin! Pohtikaa myös millaisesta autosta haaveilette. Onko haaveissanne tyylikäs kyyti S-Mersulla tai Teslalla, näyttävä limusiini vai upea museoauto?

3. Miettikää seuraavaksi haluatteko vuokrata pelkän auton vai myös kuljettajan? Kuinka pitkäksi aikaa tarvitsette autoa hääpäivänä, haluatteko auton olevan mukana myös esimerkiksi valokuvissa?

4. Lähtekää tutustumaan eri vaihtoehtoihin, tehkää vertailua ja pyytäkää tarjouksia! Jos toiveissanne on koristella hääautoa jotenkin, muistakaa varmistaa myös se varauksen yhteydessä. 

Tähän postaukseen kokosin 18 yritystä, jotka tarjoavat hääpäivän kuljetuksia ja/tai vuokraavat hääautoja: 

Premium-autot/edustusautot 

Ilman kuljettajaa 

Sixt (koko Suomi)
Mercedes-Benz E- ja S-sarja
Mercedes-Maybach S-sarja
TeslaModel S

Kuljettajan kanssa

Kovanen (pääkaupunkiseutu, Oulu)
Mercedes-Benz S Lang 

JouCon Oy (Hattula)
Mercedes-Benz S 63 AMG

Katajainen (Turun seutu)
Mercedes-Benz E

TaksiJantunen (pääkaupunkiseutu)
Jaguar XJ Portfolio
BMW 5-Sarjan Luxury Line

Klassikot/vanhat autot

Kuljettajan kanssa

Juhla-auto RR (pääkaupunkiseutu)
Bentley Mulsanne Turbo -84 
Royce Silver Wraith II -77

Fotomagister (Pulkkila)
Jaguar XJ6 S1, vm 1970

Limousinet (Etelä-Suomi ja Uusimaa)
Pontiac Sedan, vm 1953
Rolls Royce Silver Cloud, vm 1962
Ford Willys, vm 1930
Edsel Ranger (vanha poliisiauto), vm 1958

ACME Limo Service (pääkaupunkiseutu)
Rolls-Royce Silver Cloud II, vm 1962
Rolls-Royce Silver Shadow I, vm 1968
Rolls-Royce Corniche II, vm 1988
Bentley MK VI 2 d coupé, vm 1949

Hääautot (Tuusula)
Chevrolet Chevelle Convertible, vm. 1969
Ford Mustang, vm. 1965
Volkswagen Kupla, vm. 1965

Hääautot.fi (Varsinais-Suomi)
Chrysler Imperial 1968
Lincoln Continental Mark IV

Imperial Crown Limousine, vm. 1956
Cadillac Fleedwood Series 75 Limousine, vm. 1955
Mercedes Benz 280SE. vm. 1978
Morris Minor Cabrio, vm. 1970 

Ilman kuljettajaa

Lomakuu (Tampere ja lähiseutu)
Ford Mustang Cabriolet, vm 1965
Lincoln Continental Mark III coupe two doors Hardtop, vm 1969

Taksi Jantunen (pääkaupunkiseutu)
Jaguar XJ8 Sovereign 4,0 V8 Sedan

Volkswagen Kupla 1300, vm. 1970

Limusiinit

LuxLimousine (pääkaupunkiseutu)
Lincoln Navigator
Infiniti Premium Limousine
Lincoln Town Car

Limusiinit.com (pääkaupunkiseutu)
Cadillac Escalade

LimusiiniTampere (Pirkanmaa)
Lincoln Town Car Limousine

Limousinet (Varsinais-Suomi)
Chrysler 300

Urheiluautot

Vuokraa Ferrari (Tuusula)
Ferrari F430
Ferrari Testarossa
Maserati Granturismo

Luxury Collection (Lempäälä/Vantaa)
Maserati Ghibli Diesel

Voin paljastaa, että näiden joukosta löytyi myös meidän unelmien hääauto! Mikä näistä se oli, se jääköön vielä salaisuudeksi. Itse päädyimme vuokraamaan hääauton kuljettajan kera, koska koimme tällaisen palvelun kaikista helpoimmaksi. Auton kohdalla kävi samoin kuin juhlatilankin kanssa: sen nähtyämme emme enää saaneet sitä mielestämme, eikä mikään muu enää näyttänyt yhtä hyvältä. 

Millaisia hääautoja teillä lukijoilla on ollut tai on tulossa? :)

tiistai 22. syyskuuta 2020

World Narcolepsy Day: Kun puoliso on aina väsynyt

Tänään vietetään jälleen kansainvälistä narkolepsiapäivää, jonka tavoitteena on levittää tietoa narkolepsiasta ja antaa sairaudelle kasvot. Aihe ei liity mitenkään suoraan häihin, mutta haluan kantaa oman korteni kekoon ja jakaa teille tietoa ja kokemuksia omasta sairaudestani ja myös sen vaikutuksesta parisuhteeseen. Luvassa siis hyvin henkilökohtainen postaus, jonka julkaiseminen vähän jännittikin!

Minulla on siis narkolepsia. Narkolepsia on harvinainen neurologinen sairaus, jonka esiintyvyys on noin 0,05%  ja vaikka se nousikin julkisuuteen sikainfluenssarokotusten myötä, on kyseessä silti monelle melko tuntematon sairaus. Uusille ihmisille sairauteni tulee usein täytenä yllätyksenä, sillä tämä sairaus ei näy mitenkään päällepäin. Jos minuun tutustuu paremmin, huomaa sen vaikutukset kuitenkin aika nopeasti. Sain diagnoosin itse vasta tänä kesänä, mutta minulle tai kenellekään läheisistäni se ei tullut yllätyksenä. Diagnoosin saaminen oli itselleni valtava helpotus. 

Minulla narkolepsian isoimpana oireena on voimakas väsymys. Miltä sitten tuntuu olla aina väsynyt? Sitä on vaikea selittää muille ihmisille. Vaikka olisi nukkunut 13 tuntia putkeen, on aamulla herätessä olo ihan kamalan väsynyt. Omassa vireystilassa ei myöskään huomaa mitään huomattavaa eroa, oli sitten nukkunut 6 tuntia tai 13 tuntia; aina väsyttää. Toinen jatkuvasta väsymyksestä seuraava oire on pakonomainen nukahtelu. Olen nukahtanut lentokoneessa jo ennen sen nousua, Rammsteinin stadionkeikalla, leffateatterissa, teatterissa ja baletissa, snorklausretkellä veneeseen Indonesiassa ja lukuisissa muissa paikoissa. Lukemattomat kerrat olen nukkunut metrossa tai bussissa ja ajanut oman pysäkkini ohitse tai herännyt siihen, että joku ystävällinen kanssamatkustaja on herätellyt. Autolla ajaessa nipistelen itseäni, laitan ilmastoinnin täysille, avaan ikkunan - silti silmät painuvat väkisin kiinni. Asiantuntijoiden mukaan narkoleptikon väsymystila vastaa tilaa, jonka terve ihminen saavuttaisi valvottuaan 2-3 vuorokautta putkeen. Se voi vähän auttaa kuvittelemaan, miten voimakasta väsymys on. 

Narkoleptikolle tyypillistä on myös ns. automaattinen toiminta. Tietyn väsymystason saavutettuani siirryn eräänlaiseen autopilot-moodiin. Saatan esimerkiksi kirjoittaa tekstiviestin loppuun ilman kirjoitusvirheitä, mutta viestin sisältö on ihan puuta heinää. Koulussa saatoin jatkaa luennolla muistiinpanojen kirjoittamista, vaikka en enää itse tajunnut mitä kirjoitan. Kaikkein vaarallisinta ja myös tyypillisintä automaattinen toiminta on omalla kohdallani liikenteessä. Ajan autoa, mutta en enää keskity siihen tai huomaa mitä ympärilläni tapahtuu. Monet kerrat olen ajanut tutun rampin tai kotikadun ohi, koska olen ollut tuossa horrosmaisessa tilassa. Välillä olen perille päästyäni miettinyt, että mitä kautta oikein ajoin sinne, sillä en muista loppumatkasta mitään. Olen myös nukahtanut, kun olen pysähtynyt autolla punaisiin liikennevaloihin ja havahtunut lukuisia kertoja auton ajauduttua keskiviivalle tai reunaviivalle. Nämä tilanteet säikäyttävät aina yhtä paljon ja niiden takia en enää pitkiin aikoihin ole ajanut autolla pidempiä matkoja. 

Lisäksi narkolepsiaan kuuluvat painajaiset. Moni kärsii myös unihalvauksista, joita itse en onneksi ole kokenut. Jokainen meistä varmasti näkee painajaisia joskus, mutta minä näen niitä useamman kerran viikossa. Unissa toistuvat samat teemat: joku läheiseni tai Aapo kuolee, sairastuu tai loukkaantuu. Toinen toistuva painajainen liittyy julkisilla paikoilla tapahtuviin väkivallantekoihin. Milloin koulussa räjähtää pommi, milloin puukkomies hyökkää keskellä kauppakeskusta. Usein joku myös jahtaa minua ja läheisiäni ja tappaa heitä erilaisilla kauheilla tavoilla, yksi kerrallaan. Painajaisia inhoan ehkä jopa ainaista väsymystä enemmän, sillä ne ovat itselleni henkisesti todella kuluttavia. 



Ennen diagnoosiani, sain vuosien varrella niin tutuilta, tuntemattomilta kuin lääkäreiltäkin lukemattoman määrän neuvoja: syö vähemmän, syö enemmän, nuku enemmän, liiku enemmän, syö vitamiineja, juo enemmän. Millään näistä ei ole ollut mitään vaikutusta väsymykseni määrään. Vuonna 2014 hakeuduin ensimmäisen kerran lääkäriin, sillä Irlannissa vietetyn vaihtovuoteni aikana olin alkanut nukahdella päivittäin luennoille ja kesätöissä tehtaassa nuokuin lähes päivittäin tuotantokoneen ääressä. Joskus ruokatauolla menin vessaan, ihan vain nukkuakseni hetken. Lääkäri epäili epilepsiaa tai uniapneaa ja pääsin neurologille ja tutkimuksiin. Mistään ei kuitenkaan löytynyt mitään ja hoitosuhde katkesi, kun muutin Tampereelle. Narkolepsiaa ei tuolloin vielä edes osattu epäillä, koska tuolloin ajateltiin, että narkolepsiaan kuuluvat aina myös kataplektiset kohtaukset. Tämän jälkeen kävin lääkärissä väsymyksen takia uudestaan useammankin kerran ja minulta mitattiin aina kilpirauhasarvot ja otettiin muita labrakokeita. Kerta toisensa jälkeen sain pettyä, kun mitään selitystä väsymykselle ei vaan löytynyt. Yksi lääkäri totesi minulle, että toiset nyt vaan ovat väsyneempiä kuin toiset ja tuo lausahdus piirtyi mieleeni useiksi vuosiksi. Ajattelin, että tätä täytyy vaan oppia kestämään. 

Viime vuoden lopulla päätin vanhempieni ja T:n kehotuksesta hakeutua vielä kerran lääkäriin, nykyisen työterveytemme kautta. Kerroin taas koko tarinan työterveyslääkärille, joka määräsi labrat, joista ei tälläkään kertaa löytynyt mitään selitystä. Tällä kertaa en kuitenkaan antanut periksi, vaan halusin uudestaan lähetteen neurologille. Mehiläisen neurologin luona käydessäni purskahdin itkuun, koska vihdoin joku kuunteli ja totesi, ettei tuollainen väsymys ole tämän ikäiselle ihmiselle normaalia ja totesi, että oireeni kuulostavat narkolepsialta. 

Yhtäkkiä pyörä alkoikin pyöriä ja sain lähetteen HUS:in neurologian osastolle. Kävin neurologilla ja sain sitten lähetteen Jorvin kliinisen neurofysiologian osastolle unikokeisiin. Ensin pidin parin viikon ajan ranteessani aktigrafia, sitten tehtiin unitutkimus kotona ja seuraavan päivän vietin Jorvissa nukahtamisviivetutkimuksissa. Päivän aikana minut käskettiin 4 kertaa sairaalahuoneeseen nukkumaan ja nukahdin joka kerta, keskimäärin 6 minuutissa. Unikokeiden jälkeen tehtiin vielä selkäydinpunktio, jossa mitattiin oreksiiniarvo. Se oli minulla madaltunut ja vahvisti diagnoosin: 2-tyypin narkolepsia. 

Oma narkolepsiani on sinänsä lievää tyyppiä, sillä pystyn käymään normaalisti töissä, enkä onneksi kärsi 1-tyypin narkolepsialle tyypillisistä kataplektisista kohtauksista. Oma työni on onneksi joustavaa ja työpäivät voin pitkälti aikatauluttaa itse. Pyrin pitämään paljon taukoja ja etäpäivinä tarvittaessa nukkumaan työtehtävien välissä pienet päiväunet. Koulutuksissa tai luennoilla, joissa pitää istua pitkään hiljaa paikoillaan, torkahdan lähes poikkeuksetta. Tämä on ärsyttävää, koska pelkään että muut ihmiset tulkitsevat sen laiskuudeksi tai kiinnostuksen puutteeksi. Joskus tosi väsyneenä olen nukahtanut kesken keskustelun tai esimerkiksi alkanut puhua ihan hölynpolyä T:lle tai parhaalle ystävälleni ollessani jo unen rajamailla. En siis kuitenkaan nukahda normaaleissa askareissa, kuten kesken syömisen tai vilkkaan keskustelun, kuten narkoleptikoista usein kuvitellaan. 

Diagnoosin saaminen oli itselleni todella suuri helpotus. Tuntui, että vihdoin voin todistaa että en ole hullu ja kuvitellut tätä kaikkea, että olen ihan oikeasti todella väsynyt. Narkolepsiaa ei voi parantaa, mutta oireita voidaan lievittää erilaisilla lääkkeillä. Kun sain kesällä diagnoosin, aloitin lähes välittömästi sen myötä myös lääkekokeilun. Söin muutaman kuukauden ajan mietoa lyhytvaikutteista piristävää lääkettä ja nyt olen reilun viikon ajan syönyt saman merkin pitkävaikutteisempaa valmistetta. Jännitin lääkityksen aloittamista todella paljon, sillä lääkkeellä on lukuisia ikäviä sivuvaikutuksia, eikä kukaan tietysti voinut ennalta kertoa sopiiko lääke juuri minulle. Ajatus jatkuvan lääkityksen syömisestä ja mahdollisesta riippuvuudesta ahdisti myös todella paljon. Yli yhdelle kymmenestä kyseinen lääke aiheuttaa esimerkiksi hermostuneisuutta, hikoilua, sydämentykytystä ja persoonan tai mielialan muutoksia. Sivuvaikutuksista en onneksi ainakaan tähän mennessä vielä ole kärsinyt. Lyhytvaikutteisella ei ole ollut huomattavaa vaikutusta olotilaani, sillä se on nimensä mukaisesti lyhytvaikutteinen ja vaikutus kestää vain noin 2-3 tunnin ajan, mutta se on parantanut elämänlaatuani jo jonkin verran, lähinnä se on auttanut aamuiseen aivosumuun ja mahdollistanut sen, että olen pystynyt pitkästä aikaa ajamaan autolla vähän pidempiäkin matkoja. Uusi pitkävaikutteisempi lääke vaikuttaa myös lupaavalta, mutta vaikutukset alkavat varmasti paremmin näkyä vasta muutaman viikon kuluttua. 

Miten tämä kaikki sitten on vaikuttanut meidän parisuhteeseemme? Sitä on hankalaa sanoa, koska olemme molemmat niin tottuneita tähän ja olen ollut tällainen koko seurusteluaikamme. Käytännön asioina narkolepsia näkyy esimerkiksi siinä, että en pysty ajamaan autolla pidempiä matkoja ja aina jos ajan, tiedän sekä T:n, että muun perheeni olevan huolissaan. T joutuu siis yleensä ajamaan kaikki pidemmät ajat yksin, minun nukkua tuhistessa tyytyväisenä apukuskin paikalla. Hän myös kuskaa minua todella paljon, mistä olen tosi kiitollinen sillä julkisilla matkustaminen on minulle haastavaa, koska nukahdan niin helposti. Välillä kun T on vienyt minut autolla töihin, olen nukahtanut 10 minuutin työmatkalla ja nähnyt jo uniakin. Hän herättää minut aina kiltisti toteamalla: ”Kulta, nyt ollaan toimistolla, sun pitäisi lähteä töihin” :D. Nyt lääkkeiden myötä olen pitkästä aikaa uskaltautunut ajamaan vähän pidempiä matkoja, mutta vielä T, ystäväni tai siskoni eivät ilmeisesti ihan luota hereillä pysymiseeni, sillä he eivät ikinä uskalla nukkua minun kyydissäni. He ovat tottuneet vahtimaan pysyvätkö silmäni auki ja alkaako auto seilata laidasta toiseen.

Toinen juttu, joka on tosi pieni asia, mutta suhteemme alussa hiukan harmitti T:tä, on se, että hän joutuu aina katsomaan sarjat ja elokuvat yksin. Asetumme sohvalle viettämään mukavaa koti-iltaa, valitsemme molempia miellyttävän ohjelman ja hetken päästä minä jo nukun. Hän joutuu aina kertomaan minulle miten leffa päättyi tai mitä sarjan edellisessä osassa tapahtui. Onneksi nykyään hän on oppinut suhtautumaan tähän lähinnä huumorilla. Leffateatterissa hän usein tökkii minua kylkeen, jotta ihan koko leffa ei menisi minulta ohi. 

Narkolepsialla on myös paljon kognitiivisia vaikutuksia, joista puhutaan huomattavasti vähemmän kuin fyysisistä oireista. Itselläni se näkyy erityisesti keskittymisvaikeuksina ja unohteluna. Kun olen todella väsynyt, unohtelen jatkuvasti pieniä ja vähän isompiakin asioita. Kotiavaimen tai salikortin, salille mennessä pyyhkeen, työpaikan avaimen. Nämä eivät sinänsä ole vaarallisia juttuja, mutta välillä ne ärsyttävät. Väsyneenä on myös välillä todella vaikea yrittää tehdä keskittymistä vaativia askareita, esimerkiksi tiettyjä työjuttuja. Välillä tuntuu, että vaikka silmäni ovat auki, en sisäistä lukemastani mitään, koska olen niin väsynyt ettei pään sisällä yksinkertaisesti tapahdu mitään. En ole osannut yhdistää näitä asioita narkolepsiaan, ennen kuin diagnoosin myötä olen lukenut lisää sairaudesta ja muiden oireista ja ajatellut, että: ”Tuohan on ihan kuin mun elämästä”. 

Usein ihmiset myös kysyvät sairastuinko narkolepsiaan sikainfluenssarokotteesta. Sitä ei kukaan osaa sanoa. Oireeni alkoivat muutama vuosi rokotteen ottamisen jälkeen mutta toisaalta narkolepsia voi puhjeta muutenkin nuoressa aikuisiässä. 

Loppujenlopuksi en kuitenkaan itse koe sairauden rajoittavan elämääni kovinkaan paljon. Olen onnellinen, että oireeni ovat sellaisia, että pystyn työskentelemään kokopäiväisesti ja tekemään työtä, josta nautin. On vaikea muistaa aikaa ilman väsymystä tai sitä, millainen oloni oli ennen, joten en osaa kaivata sitä niin kovasti. Toivon, että oireeni eivät vuosien myötä tule pahenemaan ja että lääkkeistä olisi minulle jonkin verran apua. 

Yksi iso haaste, jota kansainvälinen narkolepsiapäivä myös yrittää taklata, on että narkolepsiadiagnoosin saaminen kestää usein todella pitkään. Väsymys oireena on hankala, koska se voi liittyä myös moneen muuhun sairauteen ja toisaalta väsymys on hyvin subjektiivinen kokemus, sen tasoa on hankala kuvailla lääkäreille. En ole varma milloin omat oireeni tarkalleen alkoivat, mutta 2013 niitä oli jo paljon ja diagnoosin sain nyt 2020. Ehdin siis kärsiä oireista 7 pitkää vuotta ja tämä on myös muiden narkoleptikoiden kohdalla hyvin tyypillistä. 

Tulipas tästä pitkä vuodatus! Toivottavasti opitte tän myötä jotain uutta narkolepsiasta. Jos haluatte tietää sairaudesta lisää, kannattaa lukea vaikkapa Emman Narkolepsiapäiväkirja-blogia, tutustua Project Sleepin sivuihin tai katsoa tämä sairaudesta kertova loistava video! Saa myös kysyä, jos tulee mitä vaan mieleen :) Kiitos kun luitte!

maanantai 21. syyskuuta 2020

Date night: 6 ruokalajin maistelumenu @ Ravintola Kolmon3n

Me molemmat rakastamme hyvää ruokaa! Vaikka usein tykkäämme laittaa ruokaa itse kotona tai tilata jotain kotiinkuljetuksella, on välillä ihana lähteä myös kunnolla ulos syömään. Monen ruokalajin fine dining-menu on myös eräänlainen elämys ja on ihana päästä maistelemaan uusia makuja yhdessä. Vuosien varrella olemme ehtineet testata Helsingissä muunmuassa Murun, Groteskin ja Naturan menut. 

Perjantaina vuorossa oli pitkään odotettu treffi-ilta ja suuntasimme nautiskelemaan 6 ruokalajin maistelumenun Kalliossa sijaitsevaan Ravintola Kolmos3en, jossa kumpikaan meistä ei ollut käynyt aiemmin. Illan tarkoituksena oli juhlistaa näin jälkikäteen T:n synttäreitä, sekä hänen teoriajaksonsa päättymistä Tampereella. 

Ravintolan kotisivuilla kerrotaan, että Kolmon3n tarjoaa korkealaatuista ja modernia pohjoismaista ruokaa, sekä kotimaisia herkkuja. Ravintola pyrkii pitämään yllä aitoa helsinkiläisyyttä ja hyödyntää lähellä tuotettuja raaka-aineita ja paikallisten pientuottajien tuotteita. Tämä välittyi annoksista hyvin ja pitkästä aikaa sattui eteen sellainen maistelumenu, jonka jokaisesta annoksesta me molemmat tykkäsimme todella paljon! Ihanien makujen lisäksi ihastuimme myös Kolmos3n loistavaan palveluun ja minä kiinnitin huomiota myös heidän upeisiin keraamisiin lautasiinsa. Ihanaa kun niin monessa ravintolassa näkyy nykyään persoonallisempia ja käsityönä tehtyjä astioita! 

Alkuun tilasimme aperitiivit (mulle lasillinen rosékuohuvaa ja T:lle alkoholiton mocktail, koska olimme autolla liikenteessä) ja kippistelimme niillä. Pian tämän jälkeen saimmekin eteemme menun ensimmäiset annokset. Maistelumenu sisälsi kaksi alkuruokaa, väliruoan, pääruoan, juuston, sekä jälkiruoan.  

Ensimmäisenä vuorossa oli paahdettu lanttusosekeitto sherrysmetanalla. Superhyvää ja sopivan kevyt aloitus! Tässä oli myös kivan syksyistä fiilistä ja heti alkoi tehdä mieli kokkailla sosekeittoa myös kotona. 

Toisena alkuruokana tarjoiltiin sokerisuolattua ankkaa savustetun selleripyreen ja Cumberlandin hillokkeen kera. Olen syönyt ankkaa useammankin kerran ja se ei ole mun henkilökohtainen suosikki, mutta tämä annos oli todella hyvä! 

Väliruokana vuorossa oli punajuuri-chevrerisottoa, josta tiesin itse tykkääväni heti kun näin annoksen. Punajuuren ja vuohenjuuston yhdistelmällä ei vaan voi mennä pieleen.

Pääruokana tarjoiltiin savukampelaterriini hummerivaahdon kera. Tämän pääruoan olisin valinnut listalta myös itse, koska tykkään syödä ravintolassa kalaruokia. 

Ennen jälkkäriä maisteltiin suussa sulavaa sahtijuustoa näkkärin ja porkkanahillokkeen kanssa. Ihastuimme molemmat tähän juustoon, harmi kun emme muistaneet pistää tuottajan nimeä muistiin. 

Menun kruunasi Kolmos3n sekamelska! En edes tiedä mitä kaikkea annoksessa oli, mutta se oli aivan superhyvää meidän molempien mielestä. 

Meillä oli aivan mahtava treffi-ilta ja oli ihana istuskella pitkästä aikaa ravintolassa ihan rauhassa, useampi tunti vaan jutellen ja toisiimme keskittyen. Jos joku teistäkin innostui Kolmos3sta, niin 6 ruokalajin maistelumenu on vielä syyskuun ajan tarjouksessa 49€/hlö, eli vielä ehtii käymään testaamassa! Täältä löytyy lisätietoja ja varausohjeet. Näitä herkkuja muistellen on hyvä startata maanantai ja uusi viikko! 

lauantai 19. syyskuuta 2020

Hääyön majoitus eri budjeteille: Turku

Yksi paljon keskusteltu asia häihin liittyen on se, kannattaako hääyötä suunnata viettämään hotelliin vai ihan vaan omaan kotiin? Ehtiikö hotellista nauttia, jos sinne saapuu väsyneenä keskellä yötä? Nykyään suosittua on myös, että hääpari yöpyy häiden jälkeen kotona, mutta menee hotelliin sitten häistä seuraavana päivänä, jolloin majoituksesta ehtii nauttia vähän pidempään. 

Me olemme yhtä mieltä siitä, että vaikka menisimmekin hotellille vasta yöllä, haluamme silti majoittua hääyön ihanasti hotellissa. Toki tähän vaikuttaa myös se, että häitämme vietetään Turussa ja me itse asumme Espoossa, joten kotona yöpyminen ei oikein olisi edes mahdollista. Haluamme myös päästä nauttimaan huoneeseen tilatusta aamiaisesta, kuohuvalla kilistelystä ja myöhäisestä huoneenluovutuksesta. 

Turun hotelleista kovinkaan moni ei ole minulle entuudestaan tuttu, mutta hääyötämme silmällä pitäen olen tehnyt tutkimustyötä ja koonnut listaa siitä, minkälaisia majoitusvaihtoehtoja eri budjeteille Turun hotellitarjonnasta löytyy. Olen myös suunnitellut, että tulemme yöpymään häitä edeltävän yön kaasojeni kanssa hotellissa, joten sitäkin silmällä pitäen olen halunnut tutustua eri vaihtoehtoihin. Unelmana olisi, että kaikki mahtuisimme yöpymään samaan huoneeseen ja aamulla voisimme myös laittautua rauhassa siellä!

Huoneen nimeä klikkaamalla pääset siirtymään suoraan hotellin sivuille ja selaamaan kuvia huoneista. 

Alle 150€ 

Jos haluat päästä hääyön majoituksen kanssa suhteellisen pienellä budjetilla, tutustu näihin kolmeen vaihtoehtoon! Tavalliseen standard-huoneeseen verrattuna ne tarjoavat pientä luksusta, esimerkiksi enemmän tilaa, leveämmät vuoteet ja hygieniatuotteita.

Hotel Centro King Superior

Hotel Centro oli itselleni kokonaan uusi tuttavuus! Kyseessä on yksityinen boutique-hotelli, joka sijaitsee aivan Turun keskustassa ja ainakin arvosteluiden ja kuvien perusteella näytti oikein viihtyisältä. Kaikki Centron huoneet on sisustettu yksilöllisesti moderniin ja skandinaaviseen tyyliin ja lisäksi Centro on myös taidehotelli, sillä hotellihuoneissa ja yleisissä tiloissa on esillä yli 50 nykytaideteosta. Tämä kuulosti niiiiiin mun hotellilta!

Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone Solo King

Sokos Hotel Kupittaa Standard King

Sokos Hotels-ketjun hotellit eivät yleensä petä koskaan! Näistä valitsisin itse joko historiaa ja boutique hotel-tunnelmaa yhdistävän Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneen tai vasta avatun uutuuttaan kiiltelevän Sokos Hotel Kupittaan. 


Alle 250€

Jos hääyön majoitukseen haluaa panostaa budjetillisesti vähän enemmän, löytyy upeita vaihtoehtoja myös Turusta runsaasti! Tämän hintaluokan huoneissa on enemmän oleskelutilaa ja usein myös erillinen sohva tai oleskelualue. Ruissalo Span Superior-huoneen voi myös varata merinäköalalla, jolloin heti herätessä pääsee nauttimaan upeista maisemista. Lisäksi osasta huoneista löytyy oma sauna, joka olisi meillä itsellämme haaveissa! Olisi ihanaa aloittaa häiden jälkeinen aamu aamusaunalla ja kiireettömällä aamiaisella. 

Vaikka itse yövymmekin usein ketjuhotelleissa, haluan näistä hotelleista kuitenkin nostaa esiin erityisesti yksityisiä hotelleja, eli nyt syyskuussa Kakolanmäellä avautuvan uuden Hotel Kakolan ja upean yksityisen, vanhan ajan kartanotunnelmaa henkivän Park Hotel:in. Näissä molemmissa yöpyminen olisi varmasti upea elämys! Kakolan osalta varsinaisia huonehintoja ei vielä ollut saatavilla, mutta lahjakorteista päättelin, että superior-huone asettuisi tähän hintakategoriaan. 

Hotel Kakola Superior-huone

Park Hotel Perhehuone

Sokos Hotel Seurahuone Solo Supreme Sauna

Sokos Hotel Kupittaa Superior King kahdella lisävuoteella

Radisson Blu Marina Superior tai Business Class

Ruissalo Spa Superior-huone merinäköalalla

Scandic Atrium tai Scandic Julia Superior Plus (saunalliset huoneet)


Alle 350€

Me emme ole vielä koskaan yöpyneet matkoillamme sviitissä, joten toisaalta houkuttaisi  myös panostaa nyt hääyön kohdalla ja päästä kokemaan myös se. Turun hotellien sviiteistä valitsisin itse jonkin näistä kolmesta vaihtoehdosta, joista jokaisessa on omanlaisensa tunnelma! 

Park Hotel:ista löytyy kaksi ainutlaatuista sviittiä Ateljeesviitti ja erityisesti hääpareille sopiva Morsiussviitti. Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneen Ultimate Suitella puolestaan on kokoa huikeat 65 neliömetriä ja sviitissä voi muunmuassa rentoutua kylvyssä tai katsella lempiohjelmaa laajasta kanavavalikoimasta. Lisäksi huonehintaan sisältyy myös herkullinen artesaaniannos, runsaan aamiaisvalikoiman lisäksi. Ruissalo Spa-hotellin ylimmässä kerroksessa sijaitseva Airisto Suite puolestaan on juuri valmistunut ja tarjoaa huikeat maisemat merelle. Sviitissä on oma parveke merinäköalalla ja lisäksi sviitin kylpyosiossa on sauna ja kahden istuttava poreamme, josta on myös näkymä merelle. 

Park Hotel Sviitti

Solo Sokos Hotel Seurahuone Ultimate Solo Suite

Ruissalo Spa Airisto Suite


Yli 400€

Jos haluat panostaa hääyöhön täysillä, valitse kaupungin hulppein majoitus eli Radisson Blu Marinan Executive Suite. Radisson Blu Marina sijaitsee aivan Aurajoen rannassa ja on tunnettu hyvästä palvelustaan. Executive-sviiteissä on suuri luonnonvalon valaisema oleskelualue rentoutumista varten, kattava valikoima juomia minibaarissa sekä erilaisia päivän sanoma- ja aikakauslehtiä. Lisäksi sviitistä löytyy myös upealla näköalalla varustettu yksityissauna. 

Radisson Blu Marina Executive Suite

---

Toivottavasti tästä löytyi hyviä vinkkejä myös muille Turun seudun hääpareille! Itselleni iski tätä kirjoitellessa positiivisella tavalla tuskastunut fiilis, koska ihania majoitusvaihtoehtoja on niin monta!  Ehkä päädymme yöpymään koko hääviikonlopun hotellissa, niin voi testailla pariakin eri vaihtoehtoa :D Jakakaa kommenttiboksin ja instan puolella myös omia kokemuksianne/suosituksianne Turun seudun hotellitarjonnasta ♥ 

perjantai 18. syyskuuta 2020

Kaasohommissa: Vinkit kaason puheen kirjoittamiseen

Minulle oli alusta asti selvää, että haluan pitää puheen parhaan ystäväni häissä. En ole koskaan jännittänyt esiintymistä tai ihmisjoukon edessä puhumista, mutta kaason puheen kohdalla minua jännitti todella paljon, koska tiesin, että tulen olemaan tunteiden vallassa ja pelkäsin ettei puhumisesta tule mitään, jos alan itkeä. Selvisin kuitenkin puheesta yllättävän hyvin ja ajattelin, että koska teidän lukijoiden joukossa voi olla muitakin puheitaan pohtivia kaasoja tai bestmaneja, niin haluan pistää omat vinkkini jakoon! 

1. Luonnostele aluksi paperille (tai vaikka puhelimen muistiinpanoihin, kuten itse tein) asioita, joita haluaisit hääparille sanoa

Nämä voivat olla tässä vaiheessa vielä irrallisia asioita, eikä niiden tarvitse suoraan liittyä toisiinsa. Mieti sitä kuinka olette tavanneet, yhteisiä muistoja vuosien varrelta, ystävyyttänne. Mieti myös hääparia ja mikä sinusta on heissä kaikkein parasta ja miksi he sopivat mielestäsi yhteen. On hyvä miettiä jotain sanottavaa hääparin molemmille osapuolille ja toki myös heille yhteisesti. 

2. Tee puheesta omannäköinen

Puhe voi olla juuri sellainen kuin itse haluat! Sen ei ole pakko olla hauska ja naurattaa häävieraita, jos et ole luonnostasi porukan hauskuuttaja. Jos et keksi itse mitään sopivaa sanottavaa, voit hyvin lukea esimerkiksi jonkun runon tai kappaleen sanat, jotka mielestäsi sopivat tilanteeseen. 

3. Muista myös vieraat

Vaikka puhe onkin osoitettu hääparille, pidä mielessä myös kuulijajoukkosi eli muut häävieraat. Kenestäkään ei esimerkiksi ole hauskaa, jos puheessa muistellaan kauhean pitkään inside-juttujanne, joista muilla ei ole mitään käsitystä. Muista, että usein paikalla ovat myös kaikki hääparin sukulaiset, eli pidä puheen sisältö kaikkien korville sopivana. 

4. Älä puhu liian pitkään

Hääpuheen, kuten monien muidenkin puheiden kohdalla pätee sanonta "lyhyt on kaunista". Tee puheesta mielummin liian lyhyt, kuin liian pitkä. Kun aloin kirjoittaa omaa puhettani, luin jostain, että sopiva pituus hääpuheelle on 4-5 minuuttia ja luulen, että oma puheeni pysyi aika hyvin siinä mitassa. 

5. Harjoittele puhetta ja anna jonkun muun lukea se 

Harjoittele puhetta rauhassa kotona ääneen (tämä auttaa myös huomaamaan kuinka pitkä puhe on ja voit esimerkiksi kellottaa sen keston sekuntikellolla) ja eri tilanteissa (esimerkiksi lenkillä koiran kanssa tai työmatkaa kulkiessasi). Jos mahdollista, anna myös jonkun muun lukea puhe läpi ja kertoa mielipiteensä. Itse annoin T:n lukea oman puheeni jo aika alkuvaiheessa ja koska hänkin liikuttui sen luettuan kyyneleisiin, tiesin sen olevan hyvä!

6. Ota mukaan muistilappu

Vaikka puhetta olisi harjoitellut kuinka paljon etukäteen, kannattaa se myös kirjoittaa paperille muistiin. Itse kirjoitin oman puheeni paperille ihan sanasta sanaan, mikä oli tosi hyvä, koska kaiken jännityksen keskellä en varmasti muuten olisi muistanut sanoa kaikkea mitä halusin. 

7. Anna tunteiden näkyä!

Häät ovat tunteiden täyteinen juhla ja tunteet saavat näkyä myös puheissa. Jos naurattaa, niin naura ja jos itkettää, niin älä häpeile sitä. Yleisölle voi myös reilusti kertoa heti alkuun, että jännittää, he ovat sinun puolellasi ja ymmärtävät kyllä. Jos alat itkeä, pidä rauhassa pieni tauko ja hengitä pari kertaa syvään, jonka jälkeen pystyt helpommin jatkamaan siitä mihin jäit. 

Oman puheeni rakensin niin, että ensin kerroin siinä miten olemme ystäväni kanssa tavanneet (14 vuotta sitten. kun hän tuli luokallemme kasiluokan alussa) ja kuvailin mikä minun mielestäni on hänessä ja ystävyydessämme parasta. Tämän jälkeen kerroin sulhasesta ja siitä, mistä hänessä erityisesti pidän ja lisäksi muutaman sanan heidän suhteestaan ja asioista, jotka minun mielestäni heitä yhdistävät. Loppuun lainasin vielä pätkän parhaan ystäväni suosikkiartistin, Kaija Koon Jos sua ei ois ollut-kappaleesta, joka mielestäni kuvaa hyvin sekä heidän välistä suhdettaan, että minun ja ystäväni ystävyyttä. Tämä pitää niiiiiin hyvin paikkansa, sillä näiden 14 vuoden aikana olisin varmasti jo tullut hulluksi, ilman tuota supertärkeää ja rakasta tyyppiä! ♥

Jos sua ei ois ollut
Niin olisin keksinyt sut
Ois susta samanlainen tullut
Mitään en ois muuttanut

Olet jokaikinen yön ääni
Kukkamerestä poimin sut
Hyvä ajatus sisällä mun pääni
Kun elämä on suuttunut

Oot valona mun tiellä
Silloin kun on vaikeaa
Hullummaksi olisin tullut vielä
Jos sua ei ois ollutkaan

Tämän postauksen myötä myös kaasohommissa-postaukset alkavat olla tiensä päässä. On ollut ihana kirjoitella teille kokemuksia myös kaasona toimimisesta ja samalla tallettaa itselleni muistiin kaikki ihanat muistot ystäviemme häävalmisteluista. Kaikki kaasoiluun liittyvät postaukset löytyvät blogista kootusti #kaasohommissa-tunnisteen alta. Toivottavasti näistä on ollut ja tulee olemaan iloa myös muille kaasoina tai bestmaneina toimiville!

Muistutuksena vielä täällä bloginkin puolella myös viikonlopun hääaiheiset tapahtumat! 
Sveitsin Polttarit&Häät-tapahtuma Hotel Sveitsissä Hyvinkäällä, sekä virtuaalinen häätapahtuma Bridal Lounge! Jälkimmäisen kaikki ohjelmanumerot ovat katsottavissa myös  jälkikäteen. Me suuntaamme T:n kans sa huomenna rakkaan pikkusiskoni valmistujaisjuhliin, mutta sunnuntain ajattelin viettää sitten kotisohvalla häähumusta nauttien.