Hääkakku (ja kakkukoristeen uskomaton seikkailu)

Hääkakku, josta vieraat ovat häiden jälkeen nähneet unta... Kyllä, ihan oikeasti! Meidän hääkakku oli ihan mielettömän hyvää ja monet vieraista ovat hehkuttaneet sitä vielä häiden jälkeenkin ja todenneet sen olleen parasta kakkua, jota ovat ikinä maistaneet. Raskaana oleva ystävämme, joka on Ranskasta kotoisin ja asunut Suomessa vasta hetken aikaa, kyseli häiden jälkeen tavatessamme, että onko kakulla jokin nimi ja voiko hän ostaa samanlaista jostain kahvilasta :D Niin ja kertoi tosiaan nähneensä kakusta unta jo kolmesti - niin uskomattoman hyvää se oli hänen mielestään ollut!

Hääkakkumme loihti pitopalvelumme Elinan oma artesaanikakkuihin erikoistunut yritys, Baakkelsi. Kakussa oli gluteeniton vaniljakakkupohja ja täytteinä paahdettua valkosuklaata, tuoreita vadelmia ja mascarponetuorejuustokreemiä. Koristelun osalta esitimme Elinalle toiveeksi "vappuun sopivasti jotain vähän överiä" ja lähetimme Pinterest-kuvista, sekä Baakkelsin instatilin kuvista kootun moodboardin kuvaamaan toiveitamme. Pohdimme pitkään, että haluaisimmeko kerroskakun vai useamman yksittäisen kakun esimerkiksi kerrostarjottimella tarjoiltuna, mutta etenkin Tuomas oli kovasti kerroskakun kannalla (kun sellaisen nyt kerran elämässä kerta voi hankkia), joten päädyimme lopulta siihen. Ja onneksi päädyimme, olihan se nyt näyttävä ja upea ilmestys!

Päätimme myös leikata kakun yhdessä ja vetäistä myös perinteisen polkaisun - tosin se kyllä vähän epäonnistui, kun itse polkaisin ihan liian aikaisin ja Tuomas ei polkaissut ollenkaan, kisan voittaja jäi siis hiukan epäselväksi. Saimme kuitenkin kakun korkattua yhdessä menestyksekkäästi - onhan eka pala aina vaikein! Täytyy kuitenkin samalla vielä kertoa, että itseasiassa kerroskakun leikkaaminen onnistui ihan yhtä kätevästi kuin tavallisenkin kakun, kerrosten välissä oli nimittäin kerrospahvit ja kakku oli tosi tukeva. Hääkakun lisäksi halusimme kahvipöytään perinteisiä vappumunkkeja, myös nämä olivat super hyviä! Vegaaneille oli varattu omat leivokset.

Lopuksi on pakko jakaa teille vielä pieni kertomus meidän kakkukoristeen, Hosulin ja Sosulin, uskomattomasta seikkailusta:

Häiden aattona, perjantaina, kun olimme saaneet juhlapaikan koristelut valmiiksi ja minä ja kaasot olimme saapuneet toisen kaasoni luokse yökyläilemään ja tankanneet pizzaa, iski mieleeni ihan yhtäkkiä, että missähän meidän kakkukoriste muuten mahtaa olla?! Muistin pakanneeni Hosulin ja Sosulin pieneen kangaspussukkaan, mutta en muistanut nähneeni pussukkaa koko päivänä juhlapaikalla, en edes minkään kassin tai laatikon pohjalla. Olivatko ne unohtuneet kotiin Nurmijärvelle???

On pakko myöntää, että iski pienoinen pettymys siitä, että rakkaudella hankittu kakkukoriste ei nyt pääsisikään hääkakkua koristamaan, mutta samaan aikaan onnistuin onneksi pysymään suht järkevänä ja toteamaan, että jos kakkukoriste nyt on ainoa kotiin unohtunut asia, niin aika helpolla päästään. Viestittelin tilanteesta myös meidän häätiimin yhteiseen WhatsApp-ryhmään ja toisen bestamanin vaimo tarjoutui, että voisi aamulla käydä vielä ostamassa jostain jonkun toisenlaisen kakkukoristeen. 

Hetken kuluttua siskoni kuitenkin alkoi pohtia, että häneltähän löytyy tismalleen samanlaiset muumihahmot (hän oli ihastunut meidän Hosuliin ja Sosuliin niin kovasti, että oli metsästänyt Huuto.netistä myös itselleen samanlaiset :D). Ainoa ongelma oli, että myös ne olivat hänen asunnollaan Helsingissä. Sitten kuitenkin tajusimme, että hänen ystävällään on asuntoon vara-avaimet ja samainen ystävä on matkustamassa seuraavana päivänä Turkuun vappua juhlimaan. Ei muuta kuin soitto tälle ystävälle ja hän lupautui matkaamaan aamulla Kallioon noutamaan Hosulin ja Sosulin ja kuljettamaan ne sitten junassa Turkuun. Sen jälkeen järjestelimme vielä, että toisen kaason puoliso kävisi noutamassa hahmot siskoni ystävältä meidän vihkimisen jälkeen :D

Ja näin kakkukoristeenkin tilanne oli pelastettu - ehkä mukana oli pientä kohtalon johdatusta! Kaason mies naureskeli, että olo oli ollut kuin kunnon diilerillä, kun hän oli hurauttanut autolla sovittuun paikkaan tapaamaan siskoni ystävää (jota hän ei tietenkään ollut koskaan aiemmin nähnyt) ja kysäissyt varovasti: "ootkohan sä se Muumi-tyyppi?" :D Tätä kirjoittaessani tajuan kyllä jälleen kerran miten mahtavia ystäviä meillä (ja myös siskollani) oikein onkaan!

Sijaistava Hosuli ja Sosuli - alkuperäiset löytyivät lopulta meiltä kotoa, vierashuoneen sohvan väliin pudonneina...

Ah saisinpa tota meidän hääkakkua nyt! Ollaan jo puoliksi luvattu läheisille, että joskus kun järkätään jotkut toiset juhlat, vaikkapa synttäribileet, niin tilataan niihin Baakkelsilta samanlainen, pienempi kakku, jotta kaikki pääsee uudestaan herkuttelemaan sillä. Olisi myös aika ihana ajatus tilata sellainen vaikka joskus hääpäiväksi! Kiitos vielä Elina ja Baakkelsi maailman parhaan hääkakun toteuttamisesta <3 

Kuvat: // Sanni Hirvonen Photography